tiistai 30. joulukuuta 2014

Opinnäytetyö: Pökötti


Pökötin lommonoikaisun ja maalauksen suunnitelu.


Elikkäs tarkoitukseni tässä opinnäytetyössä on kertoa mitä kaikkea tulen tekemään omaan pököttiini ensijakson aikana. Oikeassa takalokarissa on lommo ja aijon oikaista sen ja maalata yms.
Pieniä muitakin jälkiä/lommooja on autossa mutta se takalokarin lommo on suurin joten oikaisen sen nyt ainakin ensimmäisenä. Muista en vielä tiedä teenkö niille mitään.

Ensiksi aloitan tutkimalla vaurioalueen ulkoapäin ja katson pääsenkö sisältä lommoon käsiksi mahdollisesti oikaisun yhteydessä. Poistan maalin vaurioalu
eelta metallille asti rolocilla ja nauhahiomakoneella.

Roloc
Nauhahiomakone


















Rolocilla saadaan hyvin poistettua maali tai ruoste. syö tehokkaasti metallia. Käyttökohteita mm. Hitsaussaumat, tasojen hionta, maalinpoisto, puhdistus ja kiillotus, kulmien hionta, ruosteen poisto.
Nauhahiomakoneella on samat ominaisuudet kuin rolocilla mutta se mahtuuu paremmmin pienempiin tiloihin.


Kun maali on hiottu pois vaurioalueelta aijon käyttää oikaisuun luultavimmin minispotteria. Jos lommoon pääsee käsiksi sisäpuolelta pystyisin käyttämäään myös rautojajoilla oikaista lommo sisältä päin.

Mini spotterilla oikaistaan siis lommoja. miten se käytännössä lyhyesti kerrottuna toimiii..?
Minispotterissa pystyt vaihtelemaan virran määrää ja aikaa. Eri metalleille ja eri metallin paksuuksille on omt säätönstä. kokeilemallla ne selviävät mikä käy juuri omaan autooni. Mini spotteriiin on eri päitä mm. Liukuvasara jota nyt aijon käyttää. liukuvasaran päässä on pieni kolmion malllinen mettallin pala joka hitsautuu nappia painamalla metalliin. Sitten liukuvasaralla vedät lommoa ulos päin. hitsautuneen pään saa irti kärkeä pyöräyttyämällä. MINI SPOTTERIN KÄYTTÖ VIDEO

Kun lommoa on saatu vedettyä tarpeeksi ulos laitetaan sen päällle kittiä.

















Kun Kittiä on vedetty tarpeeksi lommon päälle rupean hiomaan kitiä tasaiseksi joko käsin käyttäen hiomatukea tai epäkeskohiomakoneella. käsin työn tekeminen on hitaampaa mutta tarkempaa ja epäkeskolla nopeaa ja se syö kittiä nopeammin. 

Epäkesko hiomakone

Epäkeskolla hiotessani aloitan karkeudeltaan 180 hiomapaperilla. sillä otan isoimmat epätasaisuudet pois. sitten seuraavaksi 240 ja sitten 320 hiomapaperilla. Kun olen kädellä tunnustelllut että lommoa ei enää tunnu eikä pinnassa ole epätasaisuuksia hion vielä lommon ympäriltä karhunkielellä maalia pois.

Puhallan hiomapölyt pois ja käytän rasvanpoistoa ja puhdistan maalattavan alueen.

Ruiskutan pohjamaalisprayta paljaille metalllikohdille jos niitä on ja annan kuivua noin 15 min. 
Sen jälkeen aijon kitatun kohdan päälle laitta spray hiomaväriä eli filleriä. Se peittää jonkin verran hioma jälkiä ja kittirajaa ei näy itse maalipinnan läpi.

Jos epätasaisuuksia vielä on voi filleriä vielä hioa. 

Sen jälkeen aijon veää ruiskun kanssa punaisen maalipinnan kitatun alueen päälle...


En ole vielä varma millä maalilla auton maalaan. (Vesivärillä vai jollain muulla)

Sitten suojaan auton ja kohdat joita en halua maalata. 

Kun ruiksu on koottu ja maalit sekoitettu ja laitettu ruiskuun kiinni on aika aloittaa maalaus.
Tässä lyhyt video maalauksesta: PAIKKAMAALAUS VIDEO

Lopuksi vielä lakkaus ja lakka tulee siis yli maalatun alueen ettei jäisi rajoja näkyviin.

Ja arviolta mitä jokaisessa työvaiheessa menee aikaa mielestäni:

Lommon oikaisu 4h
Kitin hiominen 8h
Pohjan ja hiomasprayn laitto 30min
Auton valmistelu maalausta varten (peittely + karhun kielellä hiominen) 1h
Auton maalaus 30min
Lakkaus 30min

Yhteensä tälleen päästä heitettynä koko työhön menisi noin 14h 30 min.

Saa nähdä miten käy ja kuinka hyvin pysyn aikataulussa :D

Tässä oli siis opinnäyetyö eli edeltävä suunnitelma pökötin lommon oikaisuun ja maalaukseen.

































https://www.facebook.com/photo.php?fbid=895858810432472&set=pcb.895858933765793&type=1&theater

tiistai 26. elokuuta 2014

Minuun Vanteiden maalaus





Aluksi tarkastelin vanteet ja niiden kunnon. Pinnassa ei ollut paljoa naarmuja tai koloja mutta muutamia löytyi. Niitä lähdin ensin kittaamaan rasvanpoistamisen jälkeen. 
Kittaamisen jälkeen rupesin hiomaan kittiä tasaiseksi epäkesko-hiomakoneen kanssa. Käytin ensin p180 jona jälkeen pykälittäin siirryin 240 ja sitten 320. Kittiset kohdat hiottuani tasaiseksi karhensin vanteiden pinnan karhunkielellä.




Vanteiden pinta oli nyt karhennettu. Paineilmalla puhaltamisen ja rasvanpoiston jälkeen käytin spray hiomaväriä eli Wurthin Filleriä. Annoin sen kuivua ja nyt tässä työnteko on seissyt muutaman päivän koska maalauspaikalla on jonkun minibussi seisonu iha turha kauan..Vaikeeta päätellä kene bussi 😑🚐


Tässä ajan kuluksi nyt kerron että siis maalipinta siihen tulisi nyt seuraavaksi vetää. Ja maalaan vanteeni K2 maalilla. Vanteista tulee kiiltävän mustat. (Muista maalatessa maski!!!) Safety First🚨

Tässä oheinen video kaverista jonka nimesin Masaksi. Masa siis maalasi vanteitaan aikapitkälti samalla tavalla hiomaväriin asti. Eli hän laittoi hiomavärin myös sprayhiomavärillä niinkuin minäkin. Mutta itse maalipinnan vedän ruiskun kanssa. Masa taas oli laiska ja köyhä joten tyytyi maalaamaan vanteensa mustalla paukkupullolla.. Aika surullista 💸


Vihdooiiiin!!!

Tänään pääsin vihdoin tosiaan maalaamaan noita rinkuloita. Ruiskulla maalasin ja ei sitä maalia loppujenlopuksi paljoa mennyt. Jätin ne maalauskoppiin kuivumaan ja huomenna pitäisi olla kuivat 😊
Omasta mielestä vanteiden maalaus ja pohjien tekeminen sujui hyvin vaikka siinä vähän kesti.
Ja omia vanteita oli kiva tehdä ja piaan nähdä oman auton alla.



sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Etätyötehtävä: Volvon korirakenteet

Volvon perustivat Assar Gabrielsson ja Gustaf Larsson

Korirakenteet lähteväit S80 (07-) Volvosta, mutta sitä on tietyn osin paranneltu ja muutettu. Uusia asioita korissa on yhdistämistekniikat ja teräslaadut.
A-pilarista eteen päin volvon S80 (07-) keulatörmäysrakenteet ovat samat mutta sivuosa vahvikkeineen on täysin uusi ja takaosassa samat osat kuin S80 (07-) mallissa.

Korin V70 (07-) jäykkyyttä on parannettu 15 % seuraavan vuoden V70 autoon.

!Mahdollisen törmäyksen yhteydessä eri materiaalit toimivat yhdessä voimien vastaanottamisessa ja jakamisessa parhaalla mahdollisella tavalla törmäysvoimien vaikutusten minimoimiseksi!

Korin turvallisuutta on ajateltu fiksusti kun törmäyksen takia keulaan muuttaessa muotaan, moottori on asetettu poikittain antaa se tilaa enemmän energiaa sitovalle muodonmuutokselle.
Sen ansiosta matkustajiin kohdistuu pienemmät voimat ja vaara matkustamotilaan tunkeutumiselle vähenee.
Konepelti janetupuskuri on tehty alumiinista.

Teräslaadut:
HSS : high strength steel (myötöraja 180-280 MPa)
VHSS : very high strength steel (myötöraja 280-380 MPa)
EHSS : extra high strength steel (myötöraja 380-800 MPa)
UHSS : ultra high strength steel ns. Booriteräs (myötöraja yli 800 MPa)

Eniten volvossa on käytetty HSS-terästä. Mm etupuskurissa paljon ja keskiosissa autoa ja takaosassakin. Takapuskuria on tehty vahvemmaksi ja iskun kestävämmäksi laittamalla UHSS-teräspalkki uloimmaiseksi ja sen takana käytetty VHSS-terästä.
Keskiosassa on käytetty vahvinta terästä (UHSS) suojamaan tärkeimpiä, eli itse matkustamossa olevia ihmisiä ja sen ympärille on laitettu muihin osiin heikompia teräksiä tekemällä autosta hyvin turvallisen.



Korin osien yksityiskohtia:


Keulaosatörmäyskotelo on tarkoitettu ottamaan voimia vastaan nopeuteen 20km/h asti.

Sivuosassa V70 ja XC70 (08-) otettiin käyttöön kynnysvahvikkeissa päällystetty booriteräs, UziBor joka kuuluu UHSS-luokkaan. Hyvän korroosiokestävyyden saamiseksi teräs on päällystetty alumiinilla.

Ovissa on monta eri teräslaatuja. booriterästä alemmassa sivutörmäyspalkissa etuovessa ja takaovessa EHSS:ää.Ovien ulkopellit on valmistettu HSS-materiaalista ja kovenee sitä lämmittäessä ja muuntaessa.
Lämpökäsittely tehdään eri maalikerrosten kovettamiseksi.

Takaosassa takapuskuripalkki on valmistettu booriteräksestä ja ruuvattu kiinni takaosaan.

Törmäyspalkin tarkoituksena minimoida vastaan tulevassa autossa olevien ihmisten vammat.
Törmäyspalkki antaa törmäyksessä osumakohdan, joka vastaa vastaan tulevan auton törmäyspalkkia ja muodonmuutosvyöhykkeitä, mikä johaa siihen että vastaan tulevan auton turvajärjestelmätlaukaistaan suunnitellusti.


S60 volvon erot muuten samanlaiseen S80 verrattuna on palkkien lyhentäminen.





























sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Harjoitustyö



Elii tässä jaksossa oli määrä tehdä harjoitustyö liittyen kittaukseen ja pohjamaalaukseen.

Tässä työni edistymistä:

1. Piirsin ja leikkasin pellistä 30 cm x 40 cm kokoisen palan





2. Sitten taivutin kanttikoneella ja vasaralla reunan 1 cm levyiseksi saumaksi



3. Mankeloin metallin palan kaarevaksi puoliympyräksi











4. Sen jälkeen Sami teki siihen "sopivan" kokoisen lommon








5. Tein rasvanpoiston ja hioin epäkeskolla pinnan karkeaksi jotta kitti tarttuisi paremmin siihen

           


6. Kittasin samin tekemän lommon päälle jotta siitä tulisi tasaisempi mutta silti pelti olisi kaareva :p
7. Hion kittauksen sileäksi..



8. Pohjamaalasin työni epoksi-pohjamaalilla ja annoin kuivua loppu päivän.

9. Sitten karhensin pohjanmaalatun työni karhunkielellä ja maalasin rasvanpoiston jälkeen sen päälle hiomavärillä paksun kerroksen.

10. Hioin hiomavärillä sileäksi 600:lla softilla. 

11. Tein saumakittauksen kantattuunja taitettuun kohtaan työssäni. Ja taas rasvanpoiston jälkeen maalia pintaan...


11. Pintamaalaus! Ja lakkaus!


Oli tossa mun työssä lopulta kolme eri pintamaata pinnassa ollut parin mokan takia mut punanen siitä lopuksi tuli! :))
Kyllä tästä työstä oppi kaikenlaista hyödyllistä ja virheistä eniten opittiin. 

Etätyötehtävä: maalauksen perusteet



POHJATÖIDEN ALOITUS
Auton pohjatöiden tekeminen aloitetaan aina pintojen pesusta. Pohjatöitä edeltävää pesua ei saa tehdä pesuaineilla jotka sisältävät joko vahaa (sisältävät sitten myös yleensä silikonia) tai ovat petrolipohjaisia liuottimia (esim. lakkabensiinit ”tärpätit” jotka voivat jättää pinnalle ohuen rasvakalvon). Pääasiallisena puhdistus keinona voidaan pitää alueen pesua rasvan- ja silikoninpoisto aineella. Tämä on siis hyvä suorittaa pohjustus töiden alussa jolloin vältytään rasvan/silikonin aiheuttamilta hankaluuksilta myöhemmissä työvaiheissa.
Silikoninpoistoaineen levitys suoritetaan joko kostutetulla kankaalla tai ruiskutetaan pintaan painepullolla ja pyyhitään pois. Perusteellisen puhdistuksen jälkeen käydään läpi vauriot, lommot ja ruosteet yms.
Vauriokohdat kannattaa merkata pintaan esim. pyöräyttämällä hiomapaperilla jälkeä tai vesiliukoisella tussilla ruksaamalla oikaisua vaativan painauman kohdalta jolloin kaikki on helposti nähtävillä tarkastelun jälkeen eikä jää huomaamatta pohjia työstettäessä.
Pohjatyöt ovat aina maalauksen tärkein vaihe sillä maali ei koskaan peitä huonosti tehtyjä pohjia vaan tuo aina esille pohjustustöiden virheet. 


HIOMAPAPERIEN VALINTA
Hiomapapereiden käytössä on aina muistettava että aiempaa hionta jälkeä loivennettaessa seuraavassa paperissa ei saa olla yli P100 heittoa jos seuraava paperi ylittää tämän sen karkeus ei riitä leikkaamaan aiempaa naarmua ja maalin kuivuessa viimeistään hiontajäljet tulevat näkyviin.
Valittaessa mitä karkeutta aikoo käyttää on hyvä käyttää tätä jakoa:
    •   Karkea hionta, suuret kittaukset: P80 ja P120 
    •  Kitin hionta: P120, P150, P180 ja P240
    •  Hienohionta: P240, P320, P360-800 (Hiontapohjamaali peittää P320 jäljen).
    •  Täytemaalihionta: P400-800 (normaalisti ennen maalausta P500 jos hopea väri suosittelen P600 viimeistely hiontaa ennen maalausta).
    •  Mattahionta ja valumien hionta: P800-1500
    •  Hiontavilla (karhunkieli): Pintojen karhennukseen ja mattaukseen. Punainen on karkeampi kuin harmaa. Punaisella karhennetaan pinnat ennen hiontaväriä ja harmaalla viimeistellään hiontaväri ennen pintaväriä.
    • Kun loivennat vanhoja maalirajoja niin loivennus on silloin hyvä kun sormiin ei tunnu minkäänlaista nousua rajojen vaihtuessa.
    • Jos olet epävarma tai on hankala kokeilla onko loivennus tarpeeksi sileä niin laita sormien ja pinnan väliin vaikka muovipussi tai paperinpala tms. jolloin kokeilu helpottuu
KITTAUS
Kittauksen perussääntönä voidaan pitää että kitti levitetään aina mielellään vasten metallia tai oman harkinnan mukaan hyvin karhennetulle vanhalle täysin kovettuneelle maalipinnalle.
Käytä maalin karhennukseen ja/tai poistoon karkeudeltaan P80 tai P120 hiomapaperia hyvän tartuntapinnan takaamiseksi. Jos käytät P80 jälkeä jolle levität kitin niin se täytyy suorittaa siten että rajaat kitin levityksen ainoastaan paljaalle metallille ja hiot sitten P120 paperilla ekan satsin  suoraksi jolloin korjauskohdan ja ehjän maalipinnan siirtymäraja eivät tule näkyviin pintamaalissa. Kun jatkat tämän jälkeen kitin levitystä ja hiontaa P120 paperilla ei siirtymärajasta tule liian karkea. (Halutessasi voit käyttää myös P120 sijasta P150:stä paperia siirtymärajan loivennukseen).
Kitti täytyy valita kohteen vaurion mukaan tässä lyhyt luettelo kuvan saamiseksi mikä kitti kannattaa valita kyseiseen operaatioon.
    •  Lasikuitukitti: Täyttökitti syville painaumille ja kohdille jotka tarvitsevat tukea. Voidaan käyttää jopa reikien paikkaukseen, tulee kuitenkin viimeistellä esim. polyesterikitillä.
    •  Aluminisoitu kitti: Täyttökitti isoille vaurioalueille. Kestää hyvin lämpötilanvaihteluita hyvän lämmönjohtokykynsä ansiosta ja soveltuu myös pinnoille jotka kuumenemisen lisäksi altistuvat tärinälle.
    •  Yleiskitti: Perus kitti, hyvä tarttuvuus, levitettävyys ja helppo hionta kuuluvat perus ominaisuuksiin.
    •  Soft-kitti: Pienien kolojen ja naarmujen peittämiseen, soveltuu erinomaisesti käsin suoritettavaan hiontaan.
    •  Ruiskukitti: Voidaan ruiskuttaa joko karhennetulle täysin kuivuneelle maalipinnalle tai suoraan pellille, ruiskukitti on erittäin hyvin täyttävää hiontamaalia jonka takia voidaan käyttää tietyissä tapauksissa kittauksen sijasta. (esim. vanhat paljon paikkaillut kohteet joissa maali/kitti kerrostumat jo niin paksut ettei loiventaminen hiomalla onnistu vaan täytyisi kitata korkeiden siirtymärajojen takia) 
  •  Kittauksessa on sekoitusvaiheessa pidettävä mielessä että liika kovetteen 
  • annostelu yleensä aiheuttaa sitten maalipintaan värivirheitä tai 
  • laikkuuntumista!

POHJAMAALAUS
Pohjamaalauksesta käytetään myös nimitystä ruosteenestomaalaus. 
Pohjamaalin päälle ei ruiskuteta suoraan pintamaalia vaan pohjamaali 
eristetään aina hiontamaalilla tai märkää-märälle välimaalilla ellei sitten 
kyseessä ole täyttävä pohjamaali esim. Mipa WBS 1K-Grundierfiller tai Mipa 
2K-Yleispohjamaali
Pohjamaali ruiskutetaan ohuelti ja tasaisesti estämään korroosiota. Pohjamaali 
ruiskutetaan aina 1-2 kierrosta märkänä ettei pinta jää kuivaksi ja karkeaksi 
koska silloin lopputuloksena on hauras pinta. 
Pohjamaalaa aina kaikki paljaat metallipinnat
Pienempiin ja miksei hieman isompiinkin alueisiin voi hyvin käyttää pohjamaali 
sprayta helpon ja nopean käytettävyytensä takia. Tässä pari esimerkiksi 
Rapidprimer spray tai täyttävä hiontapohjamaali hyvällä ruostesuojalla 

rapidfillerspray.
Pohjamaalattavissa pinnoissa on eroja joten tässä muutama esimerkki mikä 

kannattaa valita mihinkin käyttöön:

 Happopohjamaali: Lasikuitupinnoille sekä ihan yleispohjamaaliksi, takaa hyvän korroosion eston ja tartuntapinnan.

 Epoksipohjamaali: Tarttuu hyvin kaikille metallipinnoille, sinkityt pinnat, alumiini, rauta sekä teräs.
 Mipa 2K-plastic-grundiefiller: muovi pinnoille. Huomaa että tuote on täyttävä pohjamaali ja voidaan käyttää myös märkää-märälle tekniikalla.

HIONTAPOHJAMAALI 

Hiontapohjamaalin tarkoitus on viimeistellä pinta täydelliseksi ennen pintavärin 
ruiskutusta. 
Hiontapohjamaali täyttää hiontajäljet, pienet huokoset, loivennetut rajat ja 
puolestaan estää kosteutta pääsemästä pintaan ja parantaa maalikerrosten 
tarttuvuutta. 
MUOVIOSIA KÄSITELTÄESSÄ MUISTA AINA MUOVITARTUNTA ENNEN 
HIONTAPOHJAMAALIA.
Hiontapohjamaalin ruiskutukseen on hyvä käyttää 1.5-2.0 mm suutinkokoa ja n. 
2 barin painetta. Ruiskuta 1-3 kierrosta tasapaksuina märkinä kerroksina niin 
että koko kitattu/pohjamaalattu alue peittyy reunoja myöten jolloin saadaan 
varmasti peitettyä myös karkeampi hiontajälki. Aloita ruiskutus niin että jokainen 
kerta menee hieman edellistä ruiskutus pintaa pidemmälle jolloin estetään 
korkean rajan muodostuminen. Muista aina tuotekohtaiset haihdutusajat 
kierrosten välissä! 
Älä koskaan teippaa suoraa rajaa mihin haluat hiontavärin loppuvan sillä se 
vaikeuttaa pinnan tasoitusta hiottaessa. Jos tilan ahtauden tms. takia on 
vedettävä suora raja johonkin kohtaan on se hyvä tehdä lokasuoja välinauhalla 

jolloin saadaan paremmin pehmennettyä raja kuin maalarinteippiä käyttämällä.

Hiontapohjamaali vaihtoehtoja:
Troton hiontapohjamaali: Soveltuu kaikille pinnoille, hyvä tarttuvuus ja helppo hioa. Useita värivaihtoehtoja.
 Mipa 4+1 Acrylfiller: Soveltuu hyvin eri pinnoille, voidaan käyttää myös märkää-märälle menetelmällä.

SUOJAUS

Suojauksen perussääntönä voidaan pitää sitä että vältä aina suoria teippausrajoja lähellä maali linjoja.

Käytä hiontapohjamaalin kanssa mikäli tarpeen vetää suoria rajoja aina 

lokasuojan välinauhaa jolloin se loiventaa rajaa. 

Jätä maalirajoja varten suojauspaperi niin että käännät paperin kaksin kerroin ja 

teippaat sen vain reunoilta kiinni muodostaen keskelle ”pussin” jolloin 
maalisumu pääsee tunkeutumaan myös pidemmälle ja estää suoran korkean 
rajan muodostumisen. Jos häivytät aluetta on hyvä teipata kevyesti tällainen 
pussi ulompiin suojauspapereihin kiinni jolloin se on helppo poistaa tieltä 
häivytystä tehtäessä.

Suojaukset tulee aina poistaa ennekuin maali on kuiva. Poista teippaukset niin 

että vedät teippiä rauhassa alaviistoon siten että teippi leikkaa itsensä pois 
maalipinnasta. 
page6image6208 page6image6292 page6image6376 page6image6460 page6image6544

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Onnea!!

Hyvää syntymäpäivää Arvola!!!!

Koripuolen toiset kakku kahveet!! :)) 



Hihii! Syndesankari siin! 



tiistai 24. syyskuuta 2013

Koulun pakun maalaus

Auto oli keskeneräinen kolmosten jäljiltä. Maalaus ja lakkaus piti vielä tehdä.

Sami ajoi auton maalauskoppiin ja päällystimme auton kokonaan.
Maalattavaan kohtaan teimme reijän.
teippasimme reunat



Sitten aloimme hioa maalattavaa kohtaa 600 hiekkapaperilla ja 2000 "siannahkalla"reunoja.
Välit piti hioa tarkasti.
Hiottuamme kohdan puhalsimme pölyt pois ja rasvanpoistolla pyyhimme pinnan.


Menimme kokoamaan maali -ja lakkaruiskut.
Käytimme vesivärimaalia eli siihen ei mitään kovetetta tarvinnut lisätä.
Kuivasimme föönin kanssa maalipintaa.

Vedimme pari harsoa maalattavaan kohtaan jonka jälkeen odotimme hetken.
Siinä välissä sekoitimme lakan ja kovetteen. 150 g lakkaa ja 75 g kovetetta.

Sitten muutama kerros lakkaa maaliharsopinnan päälle.
Lopuksi rajahäivytintä lisättiin rajapinnoille.


Pesimme ruiskut tinnerialtaassa ja jätimme lakan kuivumaan.

Poistamme vielä teipit ja suojat pois ja vola :)